Possu on ahminut Elin Danielson-Gambogin (1861-1919) elämäkerran ja samaistuu nyt taiteilijattareen. Opiskellessaan Pariisissa 1800-luvun lopulla Elin jätti muiden taiteilijoiden tavoin helteisen kaupungin ja lähti meren rannalle maalaamaan. Koska koronapandemia estää nyt lähtemästä Bretagneen, Possu matkustaa Saaristomeren äärelle Taalintehtaalle.
Possu:
- Kyllä on ollut tukalaa naistaiteilijan elämä ennen vanhaan...
Aurinko:
- Joo helteelläkin on pitänyt pukeutua säädyllisesti. Varmaan on ollut hiki joka karvannokassa.
Possu:
- Jos meni naimisiin, maalaaminen loppui siihen. Mutta Elin halusi sekä miehen että maalata. Hän nai kypsässä 36 vuoden iässä itseään 13 vuotta nuoremman italialaisen taidemaalarin, komean, hermoherkän, mutta uskottoman Raffaello Gambogin - ja joutui elättämään heidät molemmat!
Aurinko:
- Ounou! Olisko sittenkin pitänyt jäädä vanhaksi piiaksi?
Possu:
- Niinpä. Huoli toimeentulosta, jääkylmät asunnot ja sairastelu sekä raataminen tilausmuotokuvien parissa tekivät Elinistä lopun ennen aikojaan. Hän kuoli keuhkokuumeeseen 58-vuotiaana.
Lue lisää Leponiemi, Salla: Niin kauan kuin tunnen eläväni - Taidemaalari Elin Danielson-Gambogi. Gummerus 2021.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti